Apua linssin valintaan

 

Meiltä kysellään ajoittain minkälainen linssi kannattaa valita mihinkäkin tilanteeseen. Tässä koottu listaa tyypillisimmistä kuvauskeisseistä, joihin objektiivejamme on kuultu käytettävän. Kaikki linssit käyvät periaatteessa kaikkiin genreihin, minkä vuoksi tässäkin oppaassa liikkuu samat linssit aiheesta toiseen. Tärkeää on kuitenkin löytää oikea käyttötapaus ja haluttu lopputulos, jonka näistä suosituksista voi saada apua omaan valintaan. Kannattaa käydä kurkkaamassa kunkin objektiivin sivuilta esimerkkejä, joiden avulla saa hieman kuvaa objektiivin piirtämästä alueesta.

 

Ota huomioon oma kamerasi – kroppikenno vs täyskenno

Kamera on linssisi toinen vastakappale, joten se pitää huomioida linssiä valitessa. Olet Obiskan sivuilla, jossa vuokrataan Canon EF-linssejä, joten oletuksena on, että sinulla on Canonin järjestelmäkamera. Isoin ero kamerasta tulee kameran kennosta. Kerrataan nopeasti mikä on täyskenno ja kroppikenno ja miten ne vaikuttavat objektiivin piirtämään kuvaan eri tavoin.

Linssi piirtää aina pyöreän kuvan, mutta kenno rajaa sen. Pienempi kenno rajaa linssin piirtämää kuvaa enemmän, joten kuva näyttää rajatulta. Toisin sanoen sama objektiivi erilaisessa kamerassa tuottaa eri kuvan. Canonilla on järkkäreissään kolmenkokoista kennoa:

  • Täyden kennon kalliimmat kamerat (osa 1D-sarjan kameroista, 5D-sarja ja 6D-sarja)
  • APS-H -kennon harvinaiset kamerat (osa 1D-sarjan kameroista)
  • APS-C -kennon edullisemmat kamerat (1000D-sarja, 100D-sarja, 10D-sarja ja lisäksi 7D-sarja)


Linssin muodostamasta pyöreästä kuvapinnasta rajautuu täyskennolle (ylempi) laajempi näkymä kuin pienemmän APS-C -kennon rajaamalle valolle. Käytännössä pieni kenno antaa samalle linssille vähän ylimääräistä potkua telepäähän, mutta siitä on vastaavasti haittaa kun tarvitaan laajempaa linssiä.

Yleisimmät ja edullisimmat Canonin digijärkkäreiden rungot sisältävät yleensä APS-C-kennon, jonka kroppikerroin on 1,6x. Kroppikerroin tarkoittaa millä luvulla linssin polttoväli pitää kertoa, jos haluaa tietää miltä kroppikennon kuva näyttää täyskennossa. Ja se on hyvä tietää, jos katsoo vaikkapa netistä millaista jälkeä haluaa linssillä otettavan.

Tämä tarkoittaa, että kroppikennoinen kamera ja 50 mm linssi tekeekin lähes samanlaisen rajauksen kuin täyskennoinen kamera 80 mm linssillä (50mm*1,6=80mm kinovastaava). Jestas! Tämä kannattaa muistaa kun lukee netistä (tai meidän sivuilta) että 50mm on hyvä ”normaaliobjektiivi” vaikkapa kasvokuviin – kroppikennoissa normaali onkin oikeastaan 35mm linssi, joka monessa tuleekin kittilinssinä mukana (30mm*1,6=56mm kinovastaava).

Canonin kroppikennoille on oma EF-s -kiinnitys, joita ei käsitellä tässä. Ne toimivat ihan samoin kuin muutkin, mutta eivät mene täyskennoisiin kiinni. Millimetrit ja kinovastaavuus niissäkin menee kuitenkin samoin, eli EF-s 10-22mm kroppikennossa samaa polttoväliä kuin meidän EF 16-35mm täyskennoisessa.

 

Mikä objektiivi sopii hääkuvaukseen?

Pohdi missä kuvaat ja mitä kuvaat. Jos kuvaat sisällä esimerkiksi kirkossa, tarvitset valovoimaa. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin saada aikaiseksi suttuisia kuvia, joissa kaikki liike aiheuttaa epätarkkuutta pitkän valotusajan vuoksi. Lisäksi kirkossa saatat haluta toimia taka-alalla huomaamattomasti, jolloin kaipaat teleä. Tällöin hyvä valinta on 70-200mm, jolla voi zoomailla kirkon reunamilta alttarille ja rajata kuvaan itse hääparin. Ongelmia 70-200:lla syntyy kuitenkin, kun pitäisi ottaa loput hääkuvat, esimerkiksi kuvata pöytäseurueita juhlapaikalla. Taitava kuvaaja saattaa ottaa tällä linssillä miljöökuvat, mutta silloin pitää tietää mitä tekee. Eli kirkkoon tämä sopii hyvin, mutta joka paikan linssi se ei ole.

Miljööseen ehkä sopii paremmin – toki suunnitelmista riippuen – jokin laajempi, kuten 50mm tai jos parin asettaa isompaa taustaa vasten, 16-35mm. 16-35mm sopii hyvin myös sisätiloihin. Sillä saa hyvät yleiskuvat kirkosta ja juhlapaikalta, vaikka sillä on ehkä vaikeampi ottaa viehättäviä kuvia yksittäisistä ihmisistä. Jos laajan linssin vie liian lähelle kasvoja tai jos kasvoja on paljon kuva-alan reunoilla, ne venyvät. Hyvä yleislinssi 16-35mm kuitenkin on.

Jos käytössä on vain yksi linssi, valinta olisi ehkä 24-70mm – se on hyvä yleislinssi ja sopii joka paikkaan hyvin, mutta harvassa se on täydellinen. Siinä on zoomia, mutta ei paljoa. Siinä on teleä, mutta ei paljoa. Jos omasta kalustearsenaalistasi löytyy esimerkiksi tämä, siihen voisi ottaa telen lisäksi.

Usein hääkuvaajalle on esimerkiksi 24-70mm ja/tai 70-200mm.

 

Mikä objektiivi sopii urheilukuvaukseen?

Urheilukuvissa merkitsee nopeus, valovoima ja tele. Nopeudessa vaikuttaa sekä kameran nopeus – eli kuinka nopeasti kamera prosessoi kuvat ja siirtää ne kortille, mutta myös kuinka nopeasti objektiivin automaattitarkennus toimii. Lisäksi joissakin telelinsseissä on esiasetukset eri etäisyyksille, joka nopeuttaa tarkennuksen lukitusta oikealla etäisyydellä – esimerkiksi EF 70-200mm ja 100-400mm -objektiiveissa on tämä ominaisuus. 300mm:ssä on lisäksi pikanäppäin valmiille tarkennuksen lukitukselle.

Hallikuvissa valovoima tulee usein esteeksi. 100-400mm sopii hienosti ulkotiloihin ja päiväkuvaukseen, mutta sen valovoima sisätiloissa on valitettavan surkea, eikä kuvanvakaaja pelasta pitkää valotusaikaa nopeasti liikkuvassa pelissä. Halliin kannattaakin valita joko 70-200mm tai 300mm riippuen etäisyydestä ja tilaisuuden luonteesta. Hyvä yleislinssi hallikuviin on 70-200mm.

Joissakin erikoistilanteissa voi jopa 135mm/2 olla hyvä valinta, jos nopeus on vähemmän tärkeää, kohde on iso tai lähellä, liikettä vähemmän ja valovoimasta pitää saada kaikki irti. Tätä ei kuitenkaan voi suositella varauksetta, vaan erikseen harkittuihin tilanteisiin.

Järeä ja valovoimainen, ammattilaistenkin suosima objektiivi urheilukuvaukseen on 300mm f/2.8 L IS USM. Tässä on lukuisia urheilukuvaukseen sopivia asetuksia, jotka tekevät siitä hyvän valinnan silloin, kun voit pysyä paikallaan ja sinulla on tilaa omalla paikallasi (esim. kentän reunalla, mutta ei penkissä yleisön seurassa). Etenkin tämän linssin kanssa on erityisen hyvä ottaa mukaan jalusta, sillä tämä ei ole ihan kevyt.

Maksimaalista matkaa varten voi ottaa joko 100-400mm:n tai varustaa 300mm:n 2x telejatkeella, jolloin valovoima pysyy samoissa lukemissa, mutta telepäähän tulee vielä lisää jytyä.

 

Mikä objektiivi sopii luontokuvaukseen?

Tyypillisesti luontokuvissa vaikeinta on päästä kohteen lähelle. Tämän vuoksi kannattaa valita mahdollisimman pitkä tele. Pihalla on usein myös hyvin valoa, joten 100-400mm on hyvä valinta. Toisaalta, jos valokuvia otetaan myös hämärän aikaan, voi harkita 70-200mm:sta. Kojusta isoja eläimiä läheltä kuvatessa voi myös kuvata 70-200mm:llä, ainakin monen kojukuvaajan mielestä tuosta eteenpäin alkaa kuva menemään jo ahtaaksi.

Kolmas vaihtoehto on 300mm f/2.8 L IS, jota voi tarvittaessa jatkaa 600-milliseksi telejatkeella ilman, että valovoima kärsii pahasti. Tämä on hyvä, joskin kallis kombo kaukana sijaitsevien pienten kohteiden, kuten vaikkapa lintujen lähikuvaukseen. Tämä on myös painava kantaa, joten se ei sovellu ihan kaikille eikä kaikkiin tilanteisiin, jos kannettavan kokonaisuuden painolla on merkitystä.

Kuvan rajaamisen kannalta zoomi on hyvä, sillä eläimiä kuvatessa ei välttämättä pääse liikkumaan eteen ja taakse. Eikä normaalipolttovälille yltäviä objektiiveja kannata kokonaan unohtaa. Jos kohteen lähelle pääsee, niin telet käyvät nopeasti ahtaaksi, jos haluaa kuvata isompia eläimiä kokonaisina. Tällöin myös 24-70mm voi tulla kyseeseen.

 

Lopuksi

Vaikka objektiivivalinnoista voi olla montaa mieltä, vain sinä tiedät oman kuvaustarpeesi parhaiten. Kannattaa pohtia koko kuvaustilanne, miljöö, kohteet, valaistus, etäisyydet ja lopulta päätyä näiden kautta johonkin sopivaan vaihtoehtoon. Jos tuntuu siltä, että on liikaa mistä valita, kannatta poistaa riskisimpiä valintoja sulkemalla niitä pois objektiivien ominaisuuksien mukaan. Tyypillinen tällainen on vaikkapa kaksi linssiä, joista toisessa on heikompi valovoima tai kaksi linssiä, joista toisesta puuttuu kuvanvakaaja. Jos taas on liian vähän mistä valita, ota vähiten huono!

Jos kaipaat mielipidettä objektiivin valintaan, voit olla meihin yhteydessä. Pohdimme asiaa kanssasi mielellämme!

Takaisin Tietoa -sivulle.

HYVÄ TIETÄÄ KÄYTÄNNÖT

ENNEN VUOKRAAMISTA

Ennen ensimmäistä vuokraa on hyvä tietää vuokrauskäytännöt. Milloin laitteet saapuvat? Miten ne palautetaan? Miten Obiska toimii?

VERKKOVUOKRAAMOIDEN JOUKOSSA OBISKA ON

UUSI MUTTA VANHIN

Obiska on Suomen ensimmäinen laatuaan, mutta palvelee tänään entistäkin paremmin.

APUA VALINTAAN

LINSSI TILANTEEN MUKAAN

Kun mietit mikä objektiivi tai laite sopii mihinkin tilanteeseen, kurkkaa meidän suosituksemme sinun tarpeeseesi.